Teollisuudella ja EU:lla on visio päästöttömästä taloudesta, onko Suomella rahkeita se toteuttaa?
Euroopan unioni rakentaa päättäväisesti puhtaan vedyn markkinoita liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin. Moni perinteinen suomalainen energiayhtiö ja liuta ulkomaisia sijoittajia kaavailevat puhtaan vedyn tuotannon aloittamista, sillä liikenne ja teollisuus tarvitsevat valtavat määrät vetyä korvaamaan fossiilisia prosesseja, joita ei voi sähköistää. Mitä Suomen valtion pitää tehdä, että investoinnit toteutuvat?
Eurooppa ei ole ainoa maanosa, jossa panostetaan puhtaisiin teknologioihin ja kestävämpään talouteen. Yhdysvalloissa etsitään etenkin veronkevennyksillä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Kiinassa on käytössä mittavat valtiontuet puhtaiden teknologioiden tuottamiseen.
Toisin kuin kilpakumppanit, EU aikoo käyttää sekä isoa keppiä että paljon lakisääteistä porkkanaa. Von der Leyenin komissio on ryhtynyt ennen näkemättömiin toimiin, joita koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat vain kiihdyttäneet. Toisaalta komissio kannustaa yrityksiä rahalla ja toisaalta se pakottaa yritykset maksamaan fossiiliset päästöt. Uudistukset ovat syntyneet pikavauhtia.
Von der Leyenin komissio on ryhtynyt ennen näkemättömiin toimiin, joita koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat vain kiihdyttäneet
EU:n uusien säädösten tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä samalla kun kasvihuonekaasuja vähennetään vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Merenkulun sekä liikenteen ja rakennusten polttoaineiden päästökaupat alkavat vaiheittain. Puhtaiden teknologioiden eurooppalaista valmistusta ja nopeaa käyttöönottoa sujuvoitetaan teollisuuden nettonollalailla. Hiilirajamekanismi suojaa hiilivuodolle alttiita teollisuuden aloja samalla, kun se vähentää niiltä ilmaisia päästöoikeuksia. EU perustaa vetytaloutta kirittävän ja rahoittavan vetypankin sekä aloittaa Innovaatiorahaston kautta puhtaan vedyn tuotantoa tukevat, rahallista tukea tarjoavat huutokaupat jo syksyllä 2023.
Suomessa toimivalla teollisuudella ja liikenteen polttoaineen jakelijoilla on hyvät edellytykset pärjätä Euroopan vetytaloudessa, mutta valtion toimet ratkaisevat, kun Suomi kilpailee kansainvälisistä investoinneista. Kisa on kovin Ruotsin kanssa. Yhteispohjoismaisilla markkinoilla sähkö tuotetaan jo puhtaasti ja lämmön hajautetussa tuotannossa molempien maiden hiiletön tulevaisuus siintää. Hyvien sähköverkkojen ja ajan tasalla olevan kantaverkkoyhtiön ansiosta päästötöntä tuotantoa on Suomessa mahdollisuus kasvattaa reippaasti.
Valtion toimet ratkaisevat, kun Suomi kilpailee kansainvälisistä investoinneista
Onko Suomi kuitenkin ryömintäkaistalla kohti hiilineutraaliuden vaatimia valtavia investointeja? EU:n ja teollisuuden vision mukainen päästötön tuotanto ja liikenne vahvistavat talouskasvua, luovat työpaikkoja ja parantavat kansalaisten hyvinvointia. Ilmaiseksi ne eivät kuitenkaan valtion syliin tule, sillä vetytalous edellyttää jäsenvaltioilta mittavia panostuksia innovaatiopolitiikkaan sekä luvituksen sujuvoittamiseen.
EU kampeaa valtiontukisääntöjään uuteen asentoon globaalin kilpailun paineesta. Isot jäsenmaat jakavat tukia avokätisesti. Onko Suomella varaa olla satsaamatta esimerkiksi pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin, jotka EU nimeää edistettäväksi nettonollateknologiaksi? Talouselämän mukaan osa Suomen koronaelvytysrahoista uhkaa jäädä jakamatta, koska Suomi rajasi tukirahojen käyttökohteita pois.
Suomeen suuntautuvien teollisten investointien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin
Antti Herlinin mukaan Suomeen suuntautuvien teollisten investointien määrä on suurempi kuin hänen elinaikanaan on koskaan aiemmin ollut, mutta valtio aiheuttaa omilla toimillaan investoreille epävarmuutta. Viime syksyn polttoaineen sekoitevelvoitteen lievennys sai osan pääomasijoittajista epäilemään sääntely-ympäristön ennustettavuutta.
Kuten Antti Herlin meitä Helsingin Sanomissa muistutti, Suomi tekee virheen, jos ilmastotavoitteesta ja vihreästä siirtymästä lipsutaan. Euroopan unioni tekee kaikkensa, että investorit haluavat sijoittaa yksityistä pääomaa fossiilittomaan nettonollamarkkinaan. Varsinkin hallitusneuvottelijoiden on pidettävä tilannekuva EU:n muuttuvasta lainsäädännöstä kirkkaana. Vahva teollisuuspolitiikka on myös hyvää yhteiskuntapolitiikkaa.
Vahva teollisuuspolitiikka on myös hyvää yhteiskuntapolitiikkaa
Energiauutisten mukaan on Suomen omissa ja etenkin Metsähallituksen käsissä ratkaista rannikkokaupunkien merituulivoiman ja niiden yhteydessä sijaitsevien vedyn tuotantolaitosten kaavoituksen pullonkaulat tällä uudella hallituskaudella. Mutta miksi EU:n vetytalouden käänteentekevästä vetypankin perustamisesta ja jo tänä vuonna alkavista vetyhuutokaupoista ei puhuta mitään minkään ministeriön sivuilla eikä se ole median uutisten aihe? Yritykset tarvitsevat strategista ennakointitietoa investointipäätösten ja kannattavan liiketoiminnan tueksi. Onko Suomella riittävät rahkeet viedä Euroopan unionin tarjoamat kestävyysmurroksen ratkaisut seuraavalle tasolle?
