Yhtiön hallitus todistaa kestävyysraportoinnillaan, kuinka se pystyy kasvattamaan omistaja-arvoa tulevaisuudessakin

Miten EU:n uudet kestävyysstandardit koskevat yrityksen hallituksen jäsenen vastuuta?

Heinäkuun viimeinen päivä oli käännekohta muiden kuin pörssiyhtiöiden hallitusjäsenille. EU:n komissio julkaisi silloin uudet kestävyysraportoinnin standardit, joiden mukaan suuret ja tiettyjen toimialojen keskisuuret yritykset joutuvat raportoiminaan ympäristöasioista, ihmisoikeuksista ja hallinnoinnistaan.

Kyllä samat säännöt pörssiyhtiöitä koskevat, mutta niillä on ollut aikaa harjoitella vuodesta 2017, kun ei-taloudellisen informaation tunnuslukuja ryhdyttiin julkaisemaan. Harjoittelu on ollut tarpeen, sillä pörssiyhtiöiden rima nousee seiväshyppääjän korkeudelle nopeammin kuin muilla. Uudet tietovaatimukset ja tunnusluvut pitää raportoida jo vuodesta 2024 ja tilintarkastajan pitää ne varmentaa.

EU:n kestävyysstandardien vaatimukset perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja EU:n kestävän rahoituksen lainsäädännön avoimuusvaatimusten toteuttamiseen. EU on säätänyt roppakaupalla rahoitusta koskevia lakeja taksonomiasta ja muista tiedonanto­vaatimuksista sen jälkeen, kun se julkaisi kestävän rahoituksen toiminta­suunnitelman vuonna 2018.

Raportointi kertoo johtamisesta ja EU-lainsäädännön noudattamisesta

EU:n kestävyysselvitys kertoo yrityksen kyvykkyydestä hallita liiketoiminnan riskejä ja tunnistaa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia, joita esimerkiksi ilmaston­muutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuovat tulleessaan. Yhtiön pitää kertoa, miten se noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista pitää seurata standardien määrittämillä mittareilla, vertailukelpoisesti muihin yhtiöihin nähden.

Kaksoisolennaisuus on uusi käsite

Se, mikä EU:n vaatimuksissa on uutta muihin kestävyysraportointistandardeihin verrattuna, on käsite kaksoisolennaisuudesta. Kaksinkertaisella olennaisuudella on kaksi ulottuvuutta: vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus.

IFRS:n kesäkuussa julkaisemat kestävyysstandardit painottavat investoreiden tiedontarpeita lähinnä ilmaston­muutoksen aiheuttamien riskien ja yhtiöön kohdistuvien taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Niiden pohjana on Task Force on Climate-related Financial Disclosuresin TCFD:n ajatusmalli, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavan rahoitusriskin maailmantaloudelle. EU:n kestävän rahoituksen sääntely vastaa omalta osaltaan tähän.

Pörssiraportoijille tutut GRI-standardit puolestaan kannustavat yrityksiä raportoimaan kestävyys­kysymyksistä muista kuin taloudellisten vaikutusten näkökulmista, jotka kuitenkin ovat tärkeitä yrityksen erilaisille sidosryhmille, kuten liiketoimintakumppaneille, päättäjille, viranomaisille, työmarkkinaosapuolille, tutkijoille ja kansalaisyhteiskunnalle.

EU:n uudet tiedonantovaatimukset ovat erittäin kunnianhimoisia

EU:n uudet tiedonantovaatimukset ovat erittäin kunnianhimoisia, sillä EU:n 12 kestävyysstandardia yhdistävät nämä kaksi aikaisempaa raportointinäkökulmaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Riman korkeutta nostaa se, että EU ei pelkästään vaadi raportoimaan ilmastosta ja biodiversiteettiriippuvuksista, vaan kaiken kattavasti koko arvoketjun yhteiskunnallisista näkökulmista.

EU:ssa on raportoitava, millaisia vaikutuksia yhtiön toiminnalla on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan (inside-out) ja toisaalta raportoitava, miten ympäristö, ihmiset ja yhteiskunta vaikuttavat yritykseen (outside-in). Näitä molempia vaikutuksia tulee arvioida vaikutuksen suuruuden ja taloudellisen merkittävyyden kannalta eli kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulmista.

Kirjanpitodirektiivissä raportoinnin keskeiset vaatimukset

EU:n kestävän kehityksen lainsäädäntö on vuosikausia säännellyt yritysten tuotantoa määräämällä tiukentuvia päästöarvoja ja sittemmin ohjannut tuotteen elinkaarta yksityiskohtaisella tuotesääntelyllä. Pian EU puuttuu yritysten liiketoiminnan prosesseihin ja arvoketjuihin saattamalla voimaan huolellisuusvelvoitedirektiivin (CSDDD).

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) otti etunojaa huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta ja muutti EU:n kirjanpitodirektiiviä merkittävästi. Se vaatii yrityksiä raportoimaan kestävyysstandardien (ESRS) mukaisesti toiminnastaan, millaisilla johtamis­prosesseilla ja järjestelmillä yritys ehkäisee haitallisia vaikutuksia niiden henkilöiden tai ryhmien osalta, joiden etuihin yrityksen toiminta ja sen arvoketjussa olevat suorat ja välilliset liikesuhteet vaikuttavat tai voivat vaikuttaa.

Yhtiön pitää osata raportoida kestävyysseikkojen odotettavissa olevat taloudelliset vaikutukset taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ottaen huomioon investointi- ja poistosuunnitelmat sekä rahoituslähteet. Kestävyysselvityksen pitää olla johdonmukainen tilinpäätökseen sisältyvien vastaavien tietojen, oletusten ja laadullisten tietojen kanssa.

Yrityksen tehtävä siirtymäsuunnitelmat nettonollaan

Yhtiön pitää osoittaa kestävyysraportoinnillaan eri sidosryhmille, että se kykenee muutosjohtamiseen. Yhtiön pitää resilienssi- ja skenaarioanalyysien perusteella laatia siirtymäsuunnitelmat, miten se muuttaa toimintansa nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä tai millä toimilla se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta varsinkin, jos sen liiketoiminta on riippuvainen luonnon tarjoamista palveluista, kuten pölyttämisestä. Kattavan analyysin perusteella yritykset voivat integroida oleelliset riskit taloussuunnitteluunsa ja siten tehokkaasti välttää tai rajoittaa mahdollisia vahinkoja.

Ota yhteyttä! Me ACTSissa tiedämme, miten yrityksen hallituksen tulee toimia, kun EU:n kestävyysraportointistandardit astuvat voimaan.