Vastuuttomuus maksaa ja siitä sakotetaan
Kun kymmenen vuoden kuluttua katsomme taaksepäin 2020-luvun alkuun, ihmettelemme, miten nopeasti EU:n lainsäädäntö muuttui ja pakotti yritykset toimimaan vastuullisesti ja kestävästi. Huolellisuusvelvoite toimitusketjussa, pakollinen kestävyysraportointi, kielletyt vihreät väittämät ja palkka-avoimuuskysymykset ovat nyt hallitusten agendalla, kun yritys miettii toimintaympäristön muutosta ja strategiaansa. Viisaimmat yritykset eivät ensiksi mieti, mitä tehdä, vaan miksi tehdä.
Kestävässä maailmassa asiakkaat eivät halua ostaa tuotteita, joiden toimitusketjussa on loukattu ihmisoikeuksia ja parhaat asiantuntijat houkutellaan töihin yrityksiin, joissa tehdään merkityksellistä työtä monimuotoisissa tiimeissä. Kestävistä toimintatavoista määrämuotoisesti raportoiva yritys saa rahoitusta keskimäärin 10 prosenttia halvemmalla kuin muut.
Syntyykö yrityksen arvo omistajille parhaiten integroimalla kestävän kehityksen näkökulmat nykyiseen liiketoimintamalliin vai tarvitseeko yritys laajemman transformaation?
Syntyykö yrityksen arvo omistajille parhaiten integroimalla kestävän kehityksen näkökulmat nykyiseen liiketoimintamalliin vai tarvitseeko yritys laajemman transformaation? Eri toimialoille jatkuvasti laajentuva EU:n rahoitustaksonomia ohjaa yrityksiä tekemään kestäviä valintoja liiketoiminnassa. Vähitellen myös keskisuuria yrityksiä koskevat pakolliset kestävyysraportointistandardit kertovat, millaisia ilmastotavoitteita yrityksen tulee asettaa ja mitä kaikkia kestävyysasioita tulee raportoida.
Vääristä vihreistä väittämistä sakotetaan kohta kovaa, neljä prosenttia liikevaihdosta, ja maine menee. Jos hankkii raaka-aineensa tiloilta, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa, joutuu maksamaan samansuuruisen sakon, neljä prosenttia liikevaihdosta.
Vääristä vihreistä väittämistä sakotetaan kohta kovaa
Yrityksen hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, ettei sen toimitusketjussa tapahdu haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Hallituksen jäsen ei voi laittaa päätä pensaaseen, sillä laittomien puuhien seurauksena voi olla siviilikanne ja hallituksen jäsenen henkilökohtainen korvausvelvollisuus. Niin tapahtui kahdelle suomalaisen hallituksen jäsenelle, kun he eivät tienneet toimitusjohtajan touhuista läjittää jätteitä maastoon.
Kiristyvän lainsäädännön myötä oikeustapauksien määrä lisääntyy niin maailmalla kuin Suomessakin. Hyvin tehty kestävyysraportointi on yrityksen turva, sillä se on tulos ja näyttö hyvin johdetun yrityksen kattavasta strategiasta ja johtamisesta. Yhtiön rahoittajat ja sijoittajat voivat jatkossa luottaa kestävyysraportin tietoihin, sillä tilintarkastajien tulee tarkastaa ei-taloudellisen informaation luvut ja riskien hallinta siinä missä muutkin liiketoiminnot.
