Kesätyö sai valitsemaan Ukrainan sodan ympäristötuhot tutkimusaiheeksi

Aloittaessani kesätyöt ACTSssä en täysin ymmärtänyt, kuinka laaja ja monimuotoinen oikeudenala ympäristöoikeus on. Tulehtunut maailmanpoliittinen tilanne sai valitsemaan notaarityön aiheeksi sodissa aiheutuvat ympäristötuhot.

EU-sääntelyllä on kunnianhimoiset tavoitteet, jäsenvaltiot sopeuttavat lainsäädännön omiin tarpeisiinsa

EU:n asettamat ympäristönormit pyrkivät luomaan tasapainon kunnianhimoisten tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välillä. EU:n ympäristösäädökset korostavat usein saastuttaja maksaa -periaatetta, mutta samalla jättävät jäsenvaltioillekin vapautta päättää, miten periaate implementoidaan. Tässä piilee vahvuuksia, mutta myös haasteita: Jäsenvaltiot voivat sopeuttaa sääntelyä omiin tarpeisiinsa, mikä johtaa väistämättä eroihin sääntelyn toimeenpanossa eri maissa ja lopulta myös sen tehokkuudessa.

EU antaa suuntaviivat, kansallinen lainsäädäntö vastaa konkretisoinnista

Kun EU antaa suuntaviivat, kansallinen lainsäädäntö vastaa niiden konkretisoinnista. Suomen ympäristöoikeudessa korostuvat tällä hetkellä erityisesti luonnonsuojelu, maan- ja metsienkäyttö sekä vesienhallinta. On ollut silmiä avaavaa tarkastella, miten kansallinen lainsäädäntö kääntää EU:n tavoitteet paikallisiin toimiin ja mitä haasteita tähän liittyy. Hyvinä esimerkkeinä haasteista viime kesältä toimivat muun muassa EU:n ennallistamisasetus ja yritysvastuulainsäädäntö.

Kansallinen lainsäädäntö on tasapainoilua eri intressien välillä

Kansallisessa ympäristölainsäädännössä joudutaan tasapainoilemaan monien intressien välillä. Yhtäältä on ympäristönsuojelun tarve, toisaalta taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Esimerkiksi kaivoslainsäädäntö herättää paljon keskustelua Suomessa, sillä se kytkeytyy sekä taloudellisiin intresseihin että ympäristönsuojeluun. Herääkin kysymys, kuinka tehokkaasti pystymme vastaamaan tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin ja miten kansallinen lainsäädäntö voi olla samalla sekä joustavaa että kestävää?

Ympäristöoikeuden parissa työskentely herätti perehtymään sodan ympäristötuhoihin

Maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, vaativat monitasoista sääntelyä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tilannetta ei ainakaan helpota tulehtunut maailmanpolitiikka ja Ukrainan sota, joka sai minut heräämään todellisuuteen sodissa aiheutuvista ympäristötuhoista. Näin ollen päätin myös kirjoittaa aiheesta notaarityöni.


Kirjoittaja Kristian Andersson on toisen vuoden oikeustieteenopiskelija Turun yliopistossa. Kristian oli kesätyöntekijänä ACTSssä kesällä 2024. Hän jatkaa ACTSssä vuoden 2024 loppuun erilaisissa ympäristöoikeuden projektitehtävissä.

Satu Räsänen

satu.rasanen@acts.fi

+358 40 1920 273

Edellinen
Edellinen

ACTS mukana webinaarissa: Etunojassa –rakentamisen purkumateriaalien uudelleenkäytöstä 10.12.2024

Seuraava
Seuraava

EU estää viherpesua uudella direktiivillä